Keuhkoahtaumatauti on yleistyvä kansantauti, joka ahtauttaa keuhkojen ilmavirtausta.
Keuhkoahtaumatauti on niiden sairauksien yleisnimi, joissa esiintyy keuhkoputkien pysyvää ahtautumista. Keuhkoahtaumataudissa on mukana kolme "tasoa": ahtauttava keuhkoputkitulehdus, etenevä hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen laajentuma.
Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi. Tupakointi on syynä 80-90% tautitapauksista. Jokatoinen säännöllisesti tupakoiva sairastuu ahtauttavaan keuhkoputkitulehdukseen, joka etenee hengitysteiden ahtautumaksi joka viidellä säännöllisesti tupakoivalla.
Sairauden alussa sairaus on oireeton. Ensimmäinen oire on ns. tupakkayskä, jota kutsutaan myös pitkittyneeksi yskäksi. Yskään liittyy myös limaneritystä, lima voi olla hyvinkin sitkeää. Oireiden lisääntyessä kyseessä on yleensä pitkälle kehittynyt tauti. Hengitys alkaa vinkua, ilmenee hengenahdistusta, limaisuus ja yskä lisääntyvät, fyysinen suorituskyky heikkenee kun hapen siirtyminen verenkiertoon vaikeutuu. Väsymys ja päänsärky ja joskus myös kuumeilu ovat keuhkoahtaumataudin oireita. Pitkälle kehittyneessä taudissa hengityslihakset venyvät ja niiden toimintakyky heikkenee.
Tärkeintä keuhkoahtaumataudin hoidossa on tupakoinnin lopettaminen. Keuhkoahtaumatautia ei kuitenkaan voida kokonaan parantaa, sillä menetettyä keuhkokudosta ei voi saada takaisin, mutta oireita voidaan lääkkeillä lievittää ja taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Keuhkoahtaumatauti tunnistetaan spirometriatutkimuksella, johon voi hakeutua oman terveyskeskuksen tai työterveyslääkärin kautta. Myös liikunta parantaa hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä, ja edistää liman poistamista keuhkoista.
Keuhkoahtaumataudin hoidosta aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle kasvavat ja ovat Suomessa kolminkertaiset verrattuna astman aiheuttamiin kustannuksiin. Keuhkoahtaumatautia voitaisiin ehkäistä esim. nostamalla tupakan hintaa tai ikärajaa. Tupakoiminen voitaisiin myös kieltää kokonaan, niin enää ei olisi keuhkoahtaumatautiakaan.
Keuhkoahtaumatauti
Keuhkoahtaumatauti on yleistyvä kansantauti, joka ahtauttaa keuhkojen ilmavirtausta.
Keuhkoahtaumatauti on niiden sairauksien yleisnimi, joissa esiintyy keuhkoputkien pysyvää ahtautumista. Keuhkoahtaumataudissa on mukana kolme "tasoa": ahtauttava keuhkoputkitulehdus, etenevä hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen laajentuma.
Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi. Tupakointi on syynä 80-90% tautitapauksista. Jokatoinen säännöllisesti tupakoiva sairastuu ahtauttavaan keuhkoputkitulehdukseen, joka etenee hengitysteiden ahtautumaksi joka viidellä säännöllisesti tupakoivalla.
Sairauden alussa sairaus on oireeton. Ensimmäinen oire on ns. tupakkayskä, jota kutsutaan myös pitkittyneeksi yskäksi. Yskään liittyy myös limaneritystä, lima voi olla hyvinkin sitkeää. Oireiden lisääntyessä kyseessä on yleensä pitkälle kehittynyt tauti. Hengitys alkaa vinkua, ilmenee hengenahdistusta, limaisuus ja yskä lisääntyvät, fyysinen suorituskyky heikkenee kun hapen siirtyminen verenkiertoon vaikeutuu. Väsymys ja päänsärky ja joskus myös kuumeilu ovat keuhkoahtaumataudin oireita. Pitkälle kehittyneessä taudissa hengityslihakset venyvät ja niiden toimintakyky heikkenee.
Tärkeintä keuhkoahtaumataudin hoidossa on tupakoinnin lopettaminen. Keuhkoahtaumatautia ei kuitenkaan voida kokonaan parantaa, sillä menetettyä keuhkokudosta ei voi saada takaisin, mutta oireita voidaan lääkkeillä lievittää ja taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Keuhkoahtaumatauti tunnistetaan spirometriatutkimuksella, johon voi hakeutua oman terveyskeskuksen tai työterveyslääkärin kautta. Myös liikunta parantaa hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä, ja edistää liman poistamista keuhkoista.
Keuhkoahtaumataudin hoidosta aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle kasvavat ja ovat Suomessa kolminkertaiset verrattuna astman aiheuttamiin kustannuksiin. Keuhkoahtaumatautia voitaisiin ehkäistä esim. nostamalla tupakan hintaa tai ikärajaa. Tupakoiminen voitaisiin myös kieltää kokonaan, niin enää ei olisi keuhkoahtaumatautiakaan.