Astmalla tarkoitetaan keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairautta. Astmaa sairastavilla on yliherkkä, virheellinen immuunivaste, josta aiheutuu keuhkojen toiminnallisia häiriöitä, kuten esimerkiksi erilaisia tulehduksia ja erityisesti myös keuhkoputkien ahtautumista, mikä vaikeuttaa niin sisään-, kuin uloshengitystä.
Astma voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen laukaisemisreaktion perusteella seuraavasti: allerginen, atooppinen, sekä rasitusastma. - Allergiatyyppisessä astmassa oireet esiintyvät useimmiten kasvien puhjetessa kukkaan ja levittäessä siitepölyään keväällä ja kesällä. - Atooppisessa eli ulkoisten tekijöiden aiheuttamassa astmassa taipuvuus taipuvuus riippuu voimakkaasti perinnöllisistä tekijöistä. - Rasitusastma puhkeaa usein kovan fyysisen rasituksen seurauksena
Riskitekijät:
Astman suurin riskitekijä on taipumus atooppiseen allergiaan. Astmaatikoista noin 60-80:llä prosentilla on taipumus tähän. Vanhemmilla ihmisillä joilla ei ole taipumusta atooppiseen allergiaan saattaa puhjeta "ei-allerginen" astma. Tämän laukaisevat mikrobit, jotka vähitellen käynnistävät autoimmuunitautia muistuttavan kroonisen limakalvotulehduksen.
Oireet:
Hengitysteiden ahtautumisesta aiheutuu esimerkiksi hengenahdistusta. Oireet ja niiden esiintyvyys sekä vaikeusaste ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat huomattavissa määrin. Toisilla astmaa sairastavilla oireilu voi olla miltei jatkuvaa hengityksen vinkumista ja ahtautta, yskimistä, ja limaneritystä, kun taas toiset voivat olla ajoittaisten ja harvoin esiintyvien hengenahdistustilanteiden välillä täysin oireettomia ja tuntea itsensä täysin terveiksi.
Diagnosointi:
Astma diagnosoidaan yleisesti PEF-puhallustestin avulla. PEF-puhallustesti tarkoittaa kahden viikon ajan seurattavaa puhallusvoimakkuutta, joka mitataan puhaltamalla yksinkertaiseen mittariin. Selkeä mittaustulosten vaihtelu lääkityksettömän ja lääkityksellisen ajanjakson välillä viittaa astmaan. PEF-mittarilla pystytään seuraamaan myös lääkityksen annostelua ja tehoa.
Hoito:
Astmaa voidaan hoitaa sekä lääkkeillä että terveillä elämäntavoilla. Terveet elämäntavat ovat oleellinen osa astman hoitoa ja ehkäisevät sen kroonistumisen vaaraa.
Lääkkeellinen hoito: - Sisäänhengitettävät lääkkeet; sisäänhengitetään suoraan keuhkoputkien limakalvolle; akuutti apu. - Verenkierron välityksellä vaikuttavat tabletit ja juotavat liuokset
Ehkäisevä ja elämäntapoihin perustuva hoito: - Riskien eliminoiminen: esim. lemmikkejä & eläimiä ei kannata hankkia mikäli taipuvainen astmaan. - Tupakoimattomuus - Ilman puhtaus (allergeenipölyn määrä); koti kannattaa pitää siistinä jotta tämä pysyy minimissä - Ruoka-aineyliherkkyyksien tunnistaminen ja välttäminen. Myös ruoan pakastaminen ja keittäminen saatta auttaa mikäli ruoka aiheuttaa yliherkkyyttä. - Liikunta edesauttaa astmaatikon hyvinvointia
Perinnöllisyys:
Astman periytyvyysriski on hyvin suuri. Mikäli molemmilla vanhemmilla on taipumus atooppiseen oireiluun, lapsi sairastuu astmaan jopa noin 70:n prosentin todennäköisyydellä. Riski pienenee noin 20:lla %:lla jos vain yhdellä vanhemmista on taipumusta. Varsinaista astmaa aiheuttavaa geeniä ei ole löydetty, vaan astman periytyvyys riippuu pitkälti monen tekijän vaikutuksesta.
Merkitys yhteiskunnalle:
Astmaa sairastavien määrä on kolminkertaistunut vuoden 1987 jälkeen, mutta astman hoitokustannukset ovat pysyneet samalla tasolla muiden sairausten hoitokustannusten noustessa tänä aikana yli 30:lla prosentilla. Astman hoito on kehittynyt, mutta yhä usemapi suomalainen on taipuvainen astmaan. Hoidon kehitykseen voidaan nimetä neljä pääsyytä: Kansallinen astmaohjelma, hoitopolitiikan muutos, jotka ovat edesauttaneet lääkkeiden kehittymistä ja niiden käyttöä oikein.
Astma, ja sen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen ja joissain tapauksissa työkyvyttömyys johtavat Suomessa työntekijöiden panoksen vähenemiseen ja menetyksiin. Tämä koskee kaikkia ikäluokkia, ja siksi astman hoidon kehittyminen on erityisen tärkeää myös talouden kannalta.
Astmaa voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin tarjoamalla vanhemmille infopaketteja ja kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin, lisävalistamalla ja -avustamalla riskiryhmään kuuluvia, sekä panostamalla entistä enemmän astmaa koskeviin terveydenhuoltopalveluihin.
Astma
Taudin kuvaus:
Astmalla tarkoitetaan keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairautta. Astmaa sairastavilla on yliherkkä, virheellinen immuunivaste, josta aiheutuu keuhkojen toiminnallisia häiriöitä, kuten esimerkiksi erilaisia tulehduksia ja erityisesti myös keuhkoputkien ahtautumista, mikä vaikeuttaa niin sisään-, kuin uloshengitystä.
Astma voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen laukaisemisreaktion perusteella seuraavasti: allerginen, atooppinen, sekä rasitusastma.
- Allergiatyyppisessä astmassa oireet esiintyvät useimmiten kasvien puhjetessa kukkaan ja levittäessä siitepölyään keväällä ja kesällä.
- Atooppisessa eli ulkoisten tekijöiden aiheuttamassa astmassa taipuvuus taipuvuus riippuu voimakkaasti perinnöllisistä tekijöistä.
- Rasitusastma puhkeaa usein kovan fyysisen rasituksen seurauksena
Riskitekijät:
Astman suurin riskitekijä on taipumus atooppiseen allergiaan. Astmaatikoista noin 60-80:llä prosentilla on taipumus tähän.
Vanhemmilla ihmisillä joilla ei ole taipumusta atooppiseen allergiaan saattaa puhjeta "ei-allerginen" astma. Tämän laukaisevat mikrobit, jotka vähitellen käynnistävät autoimmuunitautia muistuttavan kroonisen limakalvotulehduksen.
Oireet:
Hengitysteiden ahtautumisesta aiheutuu esimerkiksi hengenahdistusta. Oireet ja niiden esiintyvyys sekä vaikeusaste ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat huomattavissa määrin. Toisilla astmaa sairastavilla oireilu voi olla miltei jatkuvaa hengityksen vinkumista ja ahtautta, yskimistä, ja limaneritystä, kun taas toiset voivat olla ajoittaisten ja harvoin esiintyvien hengenahdistustilanteiden välillä täysin oireettomia ja tuntea itsensä täysin terveiksi.
Diagnosointi:
Astma diagnosoidaan yleisesti PEF-puhallustestin avulla. PEF-puhallustesti tarkoittaa kahden viikon ajan seurattavaa puhallusvoimakkuutta, joka mitataan puhaltamalla yksinkertaiseen mittariin. Selkeä mittaustulosten vaihtelu lääkityksettömän ja lääkityksellisen ajanjakson välillä viittaa astmaan. PEF-mittarilla pystytään seuraamaan myös lääkityksen annostelua ja tehoa.
Hoito:
Astmaa voidaan hoitaa sekä lääkkeillä että terveillä elämäntavoilla. Terveet elämäntavat ovat oleellinen osa astman hoitoa ja ehkäisevät sen kroonistumisen vaaraa.
Lääkkeellinen hoito:
- Sisäänhengitettävät lääkkeet; sisäänhengitetään suoraan keuhkoputkien limakalvolle; akuutti apu.
- Verenkierron välityksellä vaikuttavat tabletit ja juotavat liuokset
Ehkäisevä ja elämäntapoihin perustuva hoito:
- Riskien eliminoiminen: esim. lemmikkejä & eläimiä ei kannata hankkia mikäli taipuvainen astmaan.
- Tupakoimattomuus
- Ilman puhtaus (allergeenipölyn määrä); koti kannattaa pitää siistinä jotta tämä pysyy minimissä
- Ruoka-aineyliherkkyyksien tunnistaminen ja välttäminen. Myös ruoan pakastaminen ja keittäminen saatta auttaa mikäli ruoka aiheuttaa yliherkkyyttä.
- Liikunta edesauttaa astmaatikon hyvinvointia
Perinnöllisyys:
Astman periytyvyysriski on hyvin suuri. Mikäli molemmilla vanhemmilla on taipumus atooppiseen oireiluun, lapsi sairastuu astmaan jopa noin 70:n prosentin todennäköisyydellä. Riski pienenee noin 20:lla %:lla jos vain yhdellä vanhemmista on taipumusta. Varsinaista astmaa aiheuttavaa geeniä ei ole löydetty, vaan astman periytyvyys riippuu pitkälti monen tekijän vaikutuksesta.
Merkitys yhteiskunnalle:
Astmaa sairastavien määrä on kolminkertaistunut vuoden 1987 jälkeen, mutta astman hoitokustannukset ovat pysyneet samalla tasolla muiden sairausten hoitokustannusten noustessa tänä aikana yli 30:lla prosentilla. Astman hoito on kehittynyt, mutta yhä usemapi suomalainen on taipuvainen astmaan. Hoidon kehitykseen voidaan nimetä neljä pääsyytä: Kansallinen astmaohjelma, hoitopolitiikan muutos, jotka ovat edesauttaneet lääkkeiden kehittymistä ja niiden käyttöä oikein.
Astma, ja sen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen ja joissain tapauksissa työkyvyttömyys johtavat Suomessa työntekijöiden panoksen vähenemiseen ja menetyksiin. Tämä koskee kaikkia ikäluokkia, ja siksi astman hoidon kehittyminen on erityisen tärkeää myös talouden kannalta.
Astmaa voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin tarjoamalla vanhemmille infopaketteja ja kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin, lisävalistamalla ja -avustamalla riskiryhmään kuuluvia, sekä panostamalla entistä enemmän astmaa koskeviin terveydenhuoltopalveluihin.
Lähteet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00068#s4
http://www.tohtori.fi/?page=3479764
http://www.hengitysliitto.fi/astma/
http://www.youtube.com/watch?v=vlZ7R07OrR4&feature=related
http://www.poliklinikka.fi/?page=4476403&search=astma
VIRTAA - Terveyden perusteet (s. 90-92)