Masennus eli depressio on ihmisen mielenterveyteen liittyvä käsite. Masennus on yleinen kansantauti. Kun masennus huomataan ja sitä aletaan hoitaa ajoissa, voidaan välttyä vakavimmilta mielenhäiriöiltä. Masennuksella tarkoitetaan masentunutta mielentilaa joka vallitsee päivien, viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Lievemmässä masennuksessa henkilön normaali toimintakyky säilyy, mutta vaikeammissa tapauksissa henkilö tarvitsee apua arkipäivän toimissaan. Vakavampi masennus heikentää myös vastustuskykyä, jolloin ihminen on altiimpi sairauksille. Toisaalta ruumiillinen sairaus saattaa aiheuttaa depressiota.
Riskitekijät
Masennukseen ei ole yksiselitteistä riskitekijää. Elimelliset sairaudet ovat masennusta aiheuttavia sairauksia. Masennuksen riskitekijöitä ovat myös perhe -ja työongelmat. Masentuneilla potilailla havaitaankin psykiatrisia ongelmia (ahdistuneisuus, persoonallisuus -ja päihdehäiriöt)
Stressi on yksi riskitekijä masennuksen aiheutumiseen. Stressi vie pois paljon pois ihmisen voimavaroja, että hän saattaa väsyä ja masentua. Sisäsyntyinen masennus voi kehittyä ilman, että ihmisen elämässä olisi mukana jokin erityinen muutos tai stressin aiheuttaja.
Oireet
Masennus on monimuotoinen sairaus, johon kuuluu monia oireita. Masennuksen oireisiin kuluu:
- Epänormaali väsymys ja jaksamattomuus
- Elämästä nauttimattomuus
- Itseluottamuksen puute
- Perusteeton syyllisyyden tunne
- Kuoleman ajattelu, itsetuhoiset ajatukset (itsemurha)
- Keskittymis vaikeudet
- Unettomuus, unihäiriöt
- Muutos ruokahalussa
- Kiihtyneisyys tai hidastuneisuus
- Painon heittely
Kaikkia näitä oireita ei todeta masentuneilla.
Hoito
Depressiota voidaan hoitaa usein eri tavoin. Pääasiallisia hoitokeinoja ovat kuitenkin biologiset ja psykologiset hoitomenetelmät. Psykologisessa menetelmässä masennuksen hoitokeinona on psykoterapia. Psykoterapiassa parannetaan potilaan toimintakykyä vaikuttamalla ajatusmalleihin, mielikuviin, sosiaaliseen elämään ja minäkäsitykseen. Biologinen hoitotapa on silti tehokkaampi vaihtoehto. Biologiseen menetelmään kuuluu lääkitys (masennuslääkkeet), kirkasvalohoito (masennus johtuu vuodenajoista, kaamosmasennus) ja sähköhoito (masennukseen liittyy itsetuhoisuutta). Lievää masennusta hoituu ajan kanssa ja elämän tilanteen muuttuessa. Pahemmassa tapauksessa keskusteleminen auttaa. Liikunnankin on todettu auttavan masennukseen.
Yhteiskunta
On arviotu, että suomalaisista miehistä ja naisista 5-6% kärsisi masennuksesta. Naisilla masennus on yleisempää kuin miehillä On myös ennustettu, että masennuspotilaiden määrä yhteiskunnassa tulisi nousemaan tulevien vuosien aikana. Tämä johtuu siitä, että masennuksella on tapana uusiutua helposti, jos esimerkiksi lääkeitä ei syö tarpeeksi kauan.
Yhteiskunnassa masennusta on pohdittu siltä kannalta, onko masennus yhteisön vai yksilön ongelma. Myös nuorten masentuneisuutta on mietitty.
Masennus
Taudin kuvaus
Masennus eli depressio on ihmisen mielenterveyteen liittyvä käsite. Masennus on yleinen kansantauti. Kun masennus huomataan ja sitä aletaan hoitaa ajoissa, voidaan välttyä vakavimmilta mielenhäiriöiltä. Masennuksella tarkoitetaan masentunutta mielentilaa joka vallitsee päivien, viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Lievemmässä masennuksessa henkilön normaali toimintakyky säilyy, mutta vaikeammissa tapauksissa henkilö tarvitsee apua arkipäivän toimissaan. Vakavampi masennus heikentää myös vastustuskykyä, jolloin ihminen on altiimpi sairauksille. Toisaalta ruumiillinen sairaus saattaa aiheuttaa depressiota.
Riskitekijät
Masennukseen ei ole yksiselitteistä riskitekijää. Elimelliset sairaudet ovat masennusta aiheuttavia sairauksia. Masennuksen riskitekijöitä ovat myös perhe -ja työongelmat. Masentuneilla potilailla havaitaankin psykiatrisia ongelmia (ahdistuneisuus, persoonallisuus -ja päihdehäiriöt)
Stressi on yksi riskitekijä masennuksen aiheutumiseen. Stressi vie pois paljon pois ihmisen voimavaroja, että hän saattaa väsyä ja masentua. Sisäsyntyinen masennus voi kehittyä ilman, että ihmisen elämässä olisi mukana jokin erityinen muutos tai stressin aiheuttaja.
Oireet
Masennus on monimuotoinen sairaus, johon kuuluu monia oireita. Masennuksen oireisiin kuluu:
- Epänormaali väsymys ja jaksamattomuus
- Elämästä nauttimattomuus
- Itseluottamuksen puute
- Perusteeton syyllisyyden tunne
- Kuoleman ajattelu, itsetuhoiset ajatukset (itsemurha)
- Keskittymis vaikeudet
- Unettomuus, unihäiriöt
- Muutos ruokahalussa
- Kiihtyneisyys tai hidastuneisuus
- Painon heittely
Kaikkia näitä oireita ei todeta masentuneilla.
Hoito
Depressiota voidaan hoitaa usein eri tavoin. Pääasiallisia hoitokeinoja ovat kuitenkin biologiset ja psykologiset hoitomenetelmät. Psykologisessa menetelmässä masennuksen hoitokeinona on psykoterapia. Psykoterapiassa parannetaan potilaan toimintakykyä vaikuttamalla ajatusmalleihin, mielikuviin, sosiaaliseen elämään ja minäkäsitykseen. Biologinen hoitotapa on silti tehokkaampi vaihtoehto. Biologiseen menetelmään kuuluu lääkitys (masennuslääkkeet), kirkasvalohoito (masennus johtuu vuodenajoista, kaamosmasennus) ja sähköhoito (masennukseen liittyy itsetuhoisuutta). Lievää masennusta hoituu ajan kanssa ja elämän tilanteen muuttuessa. Pahemmassa tapauksessa keskusteleminen auttaa. Liikunnankin on todettu auttavan masennukseen.
Yhteiskunta
On arviotu, että suomalaisista miehistä ja naisista 5-6% kärsisi masennuksesta. Naisilla masennus on yleisempää kuin miehillä On myös ennustettu, että masennuspotilaiden määrä yhteiskunnassa tulisi nousemaan tulevien vuosien aikana. Tämä johtuu siitä, että masennuksella on tapana uusiutua helposti, jos esimerkiksi lääkeitä ei syö tarpeeksi kauan.
Yhteiskunnassa masennusta on pohdittu siltä kannalta, onko masennus yhteisön vai yksilön ongelma. Myös nuorten masentuneisuutta on mietitty.
- Virta - Terveyden perusteet. Keuruu 2010. (s.75)
- http://www.poliklinikka.fi/masennuskanava/artikkelit/masennus-4181430
- http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/mielenterveystietoa/nuorten_masennus