Vaikka Suomi onkin erittäin tasa-arvoinen maa, on täällä silti väestöryhmien välisiä terveyseroja. Naisten ja miesten välinen ero elinajan odotteessa oli 1950 ja 1960-luvuilla yli 8,5 vuotta, mutta vuoteen 2009 mennessä se oli kaventunut jo noin seitsemään vuoteen. Kyseinen ero selittyy miesten tapaturmaisilla ja väkivaltaisilla kuolemilla, sekä naisia runsaammalla alkoholinkäytöllä. Muita selityksiä ovat muun muassa sukupuolten eroavat arvot, asenteet ja terveystavat. Naiset hakeutuvat miehiä helpommin hoitoon ja saavat näin ollen apua vaivoihinsa ajoissa.
Väestön välisiin terveyseroihin vaikuttavat myös asuinpaikka ja kotikieli. Ruotsinkieliset ovat tutkitusti suomenkielisiä terveempiä. Eroja selitetään ruotsinkielisten paremmalla sosiaalisella pääomalla.
Kaikkein suurimmat terveyserot johtuvat kuitenkin sosioekonomisesta asemasta. Mitä parempi on sosioekonominen asema, eli mitä suuremmat tulot, omaisuus ja asumistaso, sitä terveempi henkilö tutkitusti on. Koulutus ja sen tuoma ammatti ja asema työssä ovat siis merkittäviä tekijöitä sosioekonomisen aseman määräytymisessä. Sosioekonominen asema vaikuttaa ei paitsi henkilön tutkittuun terveyteen, vaan myös henkilön koettuun terveyteen. Sosioekonomisesti korkeassa luokassa oleva tuntee siis itsensä terveemmäksi, kuin alemmassa luokassa oleva.
Siviilisäädyllä on vaikutusta ihmisen kokemaan terveyteen. Naimissa olevat tuntevat itsensä terveemmiksi kuin muissa siviilisäädyissä elävät. Heidän on todettu myös elävän pidempään.
Eroja ei kuitenkaan voida selittää millään yksittäisillä syillä. Terveyseroja ei voida pienentää pelkillä terveyteen kohdistuvilla toimilla. Hyvä terveys mahdollistaa hyvään sosiaaliseen luokkaan pääsyn, kun taas heikompi ajaa kevyempiin töihin ja huonompaan sosiaaliluokkaan. Asia voidaan ajatella myös päinvastoin: sosiaaliluokan voidaan ajatella vaikuttavan terveyteen. Monet terveyden uhkatekijät nimittäin kasautuvat alempiin sosiaaliluokkiin.
Eri sosiaaliluokat käyttävät eritavoin terveyspalveluja. Suurituloiset ja koulutetut käyttävät terveyspalveluja muita enemmän, vaikka ovat muutenkin alempi luokkasia terveempiä. Paremmin koulutetuilla on terveelisemmät elämäntavat.
Yleinen kysymys on: Pystyykö suomalaisten terveyseroja pienentämään? Terveyspolitiikassa voidaan nähdä kaksi tavoitetta: hyvä terveys kaikille ja pienet terveyserot. Terveyserojen kavennus on kuitenkin vaikeaa, sillä useimmat terveyttä parantavat toimet hyvödyttävät jo valmiiksi hyvän terveyden omaavia.
(Justus, Tuomas)
1. Mitä tarkoittaa sosioekonominen asema?
-Sosioekononomisella asemalla tarkoitetaan yleensä tulojen, omaisuuden ja asumistason hankkimiseen tarvittavia edellytyksiä, joiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä.
(Ella-Maria, Tuulia) Miten sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? - Asema määräytyy tulojen, omaisuuden, asumistason, koulutuksen ja ammatin perusteella - Huono koulutus ja heikko sosiaalinen asema altistaa enemmän pitkäaikaissairauksille ja mielenterveys häiriöille
(Karoliina, Shams, Heidi ja Iva) 6. Miksi terveyseroihin halutaan vaikuttaa?
Terveyseroihin pyritään vaikuttamaan , koska:
- Suurten väestoryhmien huono teveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa.
- Pyritään parantamaan kansalaisten terveyttä.
- Työkykyisiä sairastuu liikaa --> Työvoiman riittävyys vaarantuu
- Yhteiskunnalle kallista.
Sosioekonomiset erot
1. Mitä tarkoittaa sosioekonominen asema? 2. Miten sosioekonominen asema vakuttaa terveyteen? 3. Minkälaisia terveyseroja eri sosioekonomisessa asemassa olevilla on todettu olevan?
Korkea-asteen kouutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. 4. Onko terveystavoissa jotain eroja? 5. Miten eroihin on pyritty vaikuttamaan? 6. Miksi terveyseroihin halutaan vaikuttaa?
Suomalaisten terveyserot
(Maija ja Jaana)Vaikka Suomi onkin erittäin tasa-arvoinen maa, on täällä silti väestöryhmien välisiä terveyseroja. Naisten ja miesten välinen ero elinajan odotteessa oli 1950 ja 1960-luvuilla yli 8,5 vuotta, mutta vuoteen 2009 mennessä se oli kaventunut jo noin seitsemään vuoteen. Kyseinen ero selittyy miesten tapaturmaisilla ja väkivaltaisilla kuolemilla, sekä naisia runsaammalla alkoholinkäytöllä. Muita selityksiä ovat muun muassa sukupuolten eroavat arvot, asenteet ja terveystavat. Naiset hakeutuvat miehiä helpommin hoitoon ja saavat näin ollen apua vaivoihinsa ajoissa.
Väestön välisiin terveyseroihin vaikuttavat myös asuinpaikka ja kotikieli. Ruotsinkieliset ovat tutkitusti suomenkielisiä terveempiä. Eroja selitetään ruotsinkielisten paremmalla sosiaalisella pääomalla.
Kaikkein suurimmat terveyserot johtuvat kuitenkin sosioekonomisesta asemasta. Mitä parempi on sosioekonominen asema, eli mitä suuremmat tulot, omaisuus ja asumistaso, sitä terveempi henkilö tutkitusti on. Koulutus ja sen tuoma ammatti ja asema työssä ovat siis merkittäviä tekijöitä sosioekonomisen aseman määräytymisessä. Sosioekonominen asema vaikuttaa ei paitsi henkilön tutkittuun terveyteen, vaan myös henkilön koettuun terveyteen. Sosioekonomisesti korkeassa luokassa oleva tuntee siis itsensä terveemmäksi, kuin alemmassa luokassa oleva.
Siviilisäädyllä on vaikutusta ihmisen kokemaan terveyteen. Naimissa olevat tuntevat itsensä terveemmiksi kuin muissa siviilisäädyissä elävät. Heidän on todettu myös elävän pidempään.
Eroja ei kuitenkaan voida selittää millään yksittäisillä syillä. Terveyseroja ei voida pienentää pelkillä terveyteen kohdistuvilla toimilla. Hyvä terveys mahdollistaa hyvään sosiaaliseen luokkaan pääsyn, kun taas heikompi ajaa kevyempiin töihin ja huonompaan sosiaaliluokkaan. Asia voidaan ajatella myös päinvastoin: sosiaaliluokan voidaan ajatella vaikuttavan terveyteen. Monet terveyden uhkatekijät nimittäin kasautuvat alempiin sosiaaliluokkiin.
Eri sosiaaliluokat käyttävät eritavoin terveyspalveluja. Suurituloiset ja koulutetut käyttävät terveyspalveluja muita enemmän, vaikka ovat muutenkin alempi luokkasia terveempiä. Paremmin koulutetuilla on terveelisemmät elämäntavat.
Yleinen kysymys on: Pystyykö suomalaisten terveyseroja pienentämään? Terveyspolitiikassa voidaan nähdä kaksi tavoitetta: hyvä terveys kaikille ja pienet terveyserot. Terveyserojen kavennus on kuitenkin vaikeaa, sillä useimmat terveyttä parantavat toimet hyvödyttävät jo valmiiksi hyvän terveyden omaavia.
(Justus, Tuomas)
1. Mitä tarkoittaa sosioekonominen asema?
-Sosioekononomisella asemalla tarkoitetaan yleensä tulojen, omaisuuden ja asumistason hankkimiseen tarvittavia edellytyksiä, joiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä.
(Ella-Maria, Tuulia)
Miten sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen?
- Asema määräytyy tulojen, omaisuuden, asumistason, koulutuksen ja ammatin perusteella
- Huono koulutus ja heikko sosiaalinen asema altistaa enemmän pitkäaikaissairauksille ja mielenterveys häiriöille
(Karoliina, Shams, Heidi ja Iva)
6. Miksi terveyseroihin halutaan vaikuttaa?
Terveyseroihin pyritään vaikuttamaan , koska:
- Suurten väestoryhmien huono teveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa.
- Pyritään parantamaan kansalaisten terveyttä.
- Työkykyisiä sairastuu liikaa --> Työvoiman riittävyys vaarantuu
- Yhteiskunnalle kallista.
Sosioekonomiset erot
1. Mitä tarkoittaa sosioekonominen asema?
2. Miten sosioekonominen asema vakuttaa terveyteen?
3. Minkälaisia terveyseroja eri sosioekonomisessa asemassa olevilla on todettu olevan?
Korkea-asteen kouutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset.
4. Onko terveystavoissa jotain eroja?
5. Miten eroihin on pyritty vaikuttamaan?
6. Miksi terveyseroihin halutaan vaikuttaa?